Mutku aina on ite omat perunat kasvatettu omassa pellossa. Mutku aina on miehet käyneet intin eikä mitään sivaria. Mutku aina on kasvatettu kakarat raipalla ja hyvää se on niille tehny. Mutku aina on leikattu tytöiltä toi klitoris veke ku jumalat käskee.
Luonto on tarkoittanut, että liian pienet sikiöt kuolevat pois. Luonto on tarkoittanut että vanhat, sairaat, kehitysvammaiset, erilaiset, heikot kuolevat pois. Luonto on tarkoittanut että meille kasvaa viisaudenhampaat ja umpilisäke, jos niistä joku tulehtuu niin kuolkoon pois.
Millään nisäkkäällä ei ole näin suurta päätä (=aivoja) suhteessa muuhun vartaloon, kuin ihmisellä, mistä johtuen ihmisen alatiesynnytys on eläinkunnan vaikein. Ihminen joutuukin syntymään paljon puolustuskyvyttömämpänä kuin suurin osa muista nisäkkäistä, sillä mikäli sikiö kasvaisi valmiimmaksi kohdussa, se ei enää kykenisi syntymään ihmislantion läpi. Nytkin vauva joutuu tekemään melkoisia kommervenkkeja ja kääntymään matkalla pystyäkseen tulemaan ulos äärimmäisen haastavasta ja vain niukasti sitä isommasta käytävästä. Tällaisia riskejä luonto ei yleensä ota, mutta ihminen on kehittynyt ehkä hurjempaa vauhtia, kuin evoluutio on tarkoittanut. Samainen hurja vauhti on mahdollistanut ihmislajille kyvyn tuhota kaikki muut lajit ja planeetan kaupanpäällisiksi ennätysajassa. Hienoa.
Suunnattoman vauhdikkaan päänkasvun lisäksi synnytystä vaikeuttaa edelleen länsimainen runsas ravitsemus, joka edesauttaa lasten syntymäpainon kasvua. Koska evoluutio ei missään tapauksessa kykene toimimaan samassa tahdissa, länsimaissa alatiesynnytykset ovat vaikeutuneet entisestään ja komplikaatioita on enemmän kuin aiemmin.
Aika monessa muussa asiassa ihmiskunta on haastanut evoluution, ympäristön, luonnon. Haastanut ja voittanut, mennen tullen. Kuitenkin tässä asiassa epämääräinen termi ”luonnollisuus” on edelleen yksi lempiperusteista alatiesynnytyksen upeutta puolustelevilla. Jos elämä ja kuolema on medikalisoitunut, modernisoitunut, helpottunut, muuttunut ihmisen näköiseksi eikä luonnon, miksei syntymä? Miksi se on tabualue, jossa nykyaikaisen länsimaisen naisen on edelleen puserrettava tämä luonnottoman kokoinen jälkeläinen väkipakolla ja itsensä repien maailmaan, KUN kerran on olemassa myös muita vaihtoehtoja, hyväksi havaittuja ja turvallisia molemmille osapuolille? Miksi pitää ynistä nöyränä lääkärismiehelle, että pelottaa toi kipu, jotta saisi oikeuden käyttää hyväkseen sitä ihan hyvää toista vaihtoehtoa? Miksi tätä keskustelua pitää edes käydä?!
Ja jos kerran tämä koko roska koskee kaikkia länsimaita, miksi Suomessa ei edelleenkään saa sektiota halutessaan, mutta esim. Ranskassa, USA:ssa ja Britanniassa saa? Näinkö suomalainen terveydenhuolto on paremmassa jamassa ja me tiedämme paremmin kuin ne muut siellä muissa maissa? Netistä poimittua faktaa:
1) Lapsikuolleisuus 0-27 päivää: Suomi: 2.5 / Ranska: 2.6 (per 1000 elävänä syntynyttä lasta)
2) Äitikuolleisuus: Suomi: 7.9 / Ranska 7.0 (per 100.000)
Btw: ruotsalaisen tutkimuksen mukaan suunniteltu sektio on äidille yhtä turvallinen kuin normaalisynnytys. Vauvasta puhumattakaan.
Hei
VastaaPoistaOttamatta muuten mitenkään kantaa itse asiaan, mutta kumma jos kukaan ei ole kommentoinut noita lukuja. (No, sen verran täytyy kommentoida, että ei, sektio ei ole automaattiseti vain äidin kaupanhyllypäätös Suomessa eikä toivottavasti tule koskaan olemaankaan. No mikäs siinä, jos itse sektoi itsensä, mutta ei voi "pakottaa" ammatti-ihmistä toimimaan kevyin perusein vastoin parempaa tietoaan. Tai sitten voi sanoa hei heit hyvälle hoidolle ja katsoa USAn tilastoja.)
Nämä luvut kulkevat nyt useammalla blogisivulla ja ovat vähän pielessä...mistä saatu? Äitikuolleisuus Suomessa 6-7/100 000, Ranskassa 8/100 000. Mistä tilastosi? Ja lapsikuolleisuuksia ei voi verrata vaan imeväiskuolleisuuksia ja perinataalikuolleisuuksia, jos halutaan yhtään mitään sanoa synnytyksistä ja lapsivuodeajasta, täytyy katsoa neonataalilukuja. Suomessa imeväiskuolleisuus esim 2010 2.5 ja Ranskassa 3.6...Vuosien mittaan aina siis Ranska piirun verran jäljessä. Sitten taas neonataali kuolleisuus vastaavasti 2.0 ja 2.6. 2011 lukuja Ranska ei ole ilmoittanut. Briteissä jopa yli neljän ja kolmen..Suomen taso pohjoismaiden (Islanti,Ruotsi, Norja) huipputasoa, Ruotsi vielä omassa luokassaan. Nämä viralliset oikeat tilastot.
Faktat hyvä vaan olla oikein, jos muiden päätöksiinkin vaikuttaa. Jos haluaa tehdä päätökset vain omalta osaltaan niin eipä tuolla liene väliä kun sektio vain toivomuksesta perustuu aina omiin kokemuksiin ja tunteisiin, kuten sivuiltasi käy loppujen lopuksi esiin, ei siihen, että olisi turvallisempaa. Jos olisi, luuletko todella ettei Suomessa kaikki synnytykset hoidettaisi sektiolla? Itse asiassa kun katsoo tilastoja, merkki länsimaisuudesta, turvallisuudesta ja moderniudesta on alatiesynnytysten korkea määrä, takapajuisuuden taas erittäin korkeat sektiomäärät. Eikä Ranskan keisarileikkausten määräkään ole mitenkään päätähuimaavan iso todellakaan eli liikaa Suomen kaltainen ollakseen hyvä vertailukohde. Mutta jos katsoo niitä maita, joissa prosentit oikeasti isoja niin aika surkeasti menee esim "moderneista" länsimaista USA, joka asiassa tunnetusti kehitysmaiden tasolla. Kaikilla varmaan kuitenkin on yksi yhteinen päämäärä: lapsi ulos terveenä ja äiti myös. Niinpä sektiolla ja sen muuttumisella turvallisemmaksi on tietenkin oma osuutensa myös lapsikuolleisuuden ja äitikuolleisuuden laskussa historian saatossa ja nykyäänkin kun tilanne sitä vaatii. Linkit:
https://webgate.ec.europa.eu/sanco/heidi/index.php/Heidi/Population_group-specific_health/Newborns_and_perinatal_health/Infant_and_neonatal_mortality
http://www.oecd-ilibrary.org/docserver/download/3011041ec105.pdf?expires=1354565301&id=id&accname=guest&checksum=D2302D77292093562FE66C24BC72B02A
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=tps00027&tableSelection=1&footnotes=yes&labeling=labels&plugin=1
http://www.oecd-ilibrary.org/sites/health_glance-2011-en/04/09/index.html;jsessionid=as008die826bn.delta?contentType=&itemId=/content/chapter/health_glance-2011-37-en&containerItemId=/content/serial/19991312&accessItemIds=/content/book/health_glance-2011-en&mimeType=text/html
Sitten jos unohdetaan kuolleisuus ja aletaan miettiä komplikaatiolukuja on sanoma aika selkeä. Mutta hlökohtaisena mielipiteenä täytyy kyllä sanoa sekin, että mielestäni traumaattinen kokemus aiemmasta synnytyksestä, josta ei ole päässyt yli, on riittävä syy sektioon, mutta "tuntemattoman pelko" ei saisi olla ilman yrityksiä edes auttaa. Nyt itse raskaana olen huomannut kuinka pintapuoliseksi virallinen informaatio jää raskausaikana ja ihmiset varmasti kääntyvät netin puoleen, jossa kauhukokemukset on suuresti yliedustettuna. Onko se ihmekään että pelottaa?
Moikka Anskuliina ja kiitos kommentista! On mukavaa käydä keskustelua aiheesta.
VastaaPoistaEn tarkoita, että sektion tulisi olla ns. kaupanhyllypäätös, vaan kannustan etsimään tietoa ja miettimään asiaa. Olen sitä mieltä, että päätösvalta on liialti yksittäisillä lääkäreillä eikä äideillä itsellään. JOS sektio ei olisi tabu ja JOS raskaana oleva nainen voisi luottaa sektion saamiseen, hän voisi tarkastella asiaa ilman selkä seinää vasten -tunnetta ja ehkäpä päätyisi alatiesynnytykseen, koska haluaa niin. Tällä hetkellä alatiekäännytys on pakonomaista ja se on periaatteellisesti minusta väärin.
Toisekseen en ole sitä mieltä, että ammatti-ihmistä ei saa pakottaa toimimaan vastoin parempaa tietoaan. Miksi ihmeessä ammattilaisen tiedot riskeistä olisivat tärkeämpiä kuin äidin tunne synnytyksestään? Karsastan sitä ajatusmaailmaa, että arvotamme tilastoja korkeammalle kuin tunteita ja kokemusta. Ja pelko jos jokin, on perustavaa laatua oleva, syvä tuntemus, jota eivät riskitilastot saa jyrätä. Mutta tästähän et toki varsinaisesti puhunutkaan, se vain hiukan karahti korvaani.
Kritisoit tietoa lapsikuolleisuudesta. Myönnän, että tässä kohtaa lähdekritiikki lienee aiheellista. Tieto on napattu toisesta blogista, eli täältä: http://raskaana.vuodatus.net/blog/2177214. Olet varmasti oikeassa kaikesta aihetta koskevista tilastoista ja hyvä, että päivitit tiedot. Huomauttaisin kuitenkin, että esim. mainitsemassasi Ruotsissa, jonka mainitsit olevan huippuluokkaa, sektioihin suhtaudutaan suopeammin. Yksi yhteen ei siis voi vetää johtopäätöstä, että paljon sektioita = suuri kuolleisuus.
Olet täysin oikeassa, että keskiössä ovat tunteet, eivät riskifaktat. Kerrot kuitenkin samalla, että sektio ei ole turvallisempi kuin alatiesynnytys. Maailmasta löytyy paljon ihmisiä, jotka ovat tutkineet asiaa tarkkaan ja todella ovat sitä mieltä, että sektio on lapselle turvallisempi tapa syntyä, äidillekin erittäin turvallinen. Tästä löydätkin lisää tietoa blogista. Itse olen halunnut painottaa, että validia suomalaista vertailua suunnitellun sektion ja alatiesynnytyksen välillä ei ole olemassa ja siten aiheesta väittely on hedelmätöntä. Jokainen vetää omat johtopäätöksensä. Joka tapauksessa en myöskään allekirjoita sitä, että alatiesynnytys olisi turvallisempi. En ennen kuin se osoitetaan minulle mustaa valkoisella.
Pohdit myös, eikö Suomessa kaikki synnytykset hoidettaisi sektiolla, jos se olisi todella turvallisempaa. Ei. Suomessa ei tehdä monia muitakaan asioita, vaikka ne olisivat ihmisille turvallisempia ja parempia. Esimerkkejä löytyy pilvin pimein. Raha puhuu, samoin asenteet. Eivätkä raha ja asenteet määrää moraalista oikeutta tai kerro siitä, mikä on totta.
(jatkuu seuraavassa kommentissa…)
(jatkoa edelliseen…)
VastaaPoistaVäität, että sektioiden korkea määrä korreloi takapajuisuuden kanssa. Haluatko selventää vielä lisää? En myöskään ymmärtänyt kommenttia USA:sta "kehitysmaiden tasolla". USA:ssa äidin kokemus synnytyksestä on pitkällä verraten Suomeen ja vaikka en ole itsekään sitä mieltä, että sektion ostaminen olisi esim. ulkonäöllisistä syistä oikein, niin samassa maassa on myös viety luomusynnytys aivan omalle tasolleen. Minusta on hienoa, että yhdysvaltalaisäideillä on niin paljon mahdollisuuksia synnytykseen, ihan omalla ja parhaaksi katsomallaan tavalla. Siis jos on rahaa. Se on takapajuista, tietenkin.
Muistutan vielä, että alatiesynnytyksen komplikaatioluvut ovat oma juttunsa. Lähinnä niiden puute. Se, että epäonnistunut alatiesynnytys päätyy sektioon ja siirtyy sektion komplikaatioiksi, on aikamoista tilastojen vääristelyä. Ne luvut, joista blogissakin on puhuttu kertovat omaa tarinaansa. Riskitöntä synnytystä ei ole, mutta suunnitellun sektion riskit ovat niin marginaaliset, että missä tahansa muussa operaatiossa niitä pidettäisiin merkityksettöminä.
Olen aivan samaa mieltä kanssasi, että virallinen informaatio on vajavaista ja ihmiset kääntyvät liian helposti netin kauhutarinoiden puoleen, tai kavereiden. Jokaisen synnytys on omanlaisensa eikä sitä auta vertailu kaveriin, nettipalstojen tarinoihin tai edes tilastoihin.
Vielä lopuksi haluaisin kommentoida tuohon, että tuntemattoman pelko ei ole mielestäsi syy sektioon. Pelko ei kysy sitä, onko sellaista kokenut todellisuudessa. Pelko on irrationaalista ja inhimillistä. Moni pelkää lentokoneen maahan rysähtämistä, lapsen kuolemaa tai vaikkapa pimeää. Tuntemattomia ja kokemattomia nekin. Silti todellisia ja aitoja.
Kunnioitetaan toisiamme ja toistemme tunteita, silloinkin, kun niitä on vaikeaa ymmärtää. Kiitos vielä kommenteista :).